Sinikka Nopola - Likka, äite ja rouva Obama [ÄÄNIKIRJA]

Kirjailija: Sinikka Nopola

Lukija: Heidi Herala
Kustantaja: WSOY
Äänikirjan julkaisuvuosi: 2013
Kirjan pituus: 3h 27min

Arvosana: 3/5

 

Likka syntyy ja kasvaa. Likalla on aina äiti.

 

Sinikka Nopola on tehnyt omalla tavallaan hienon tarinan. En kuitenkaan koskaan olisi tätä lukenut kirjana, ja jos olisin, kahden ensimmäisen luvun jälkeen mielenkiinto ei olisi pysynyt yllä. Äänikirjana se kuitenkin oli sujuvaa taustahälinää. Kun siivosin, tiskasin, treenasin. Ja kaikkein parasta: Muutaman tunnin kuluttua olin kuunnellut sen loppuun.

Likka on hahmona itseäni hyvin ärsyttävä. Koko tarinan ajan löysin likasta negatiivista. Mietin kovasti voiko tuollaisia henkilöitä olla oikeassa elämässä. Likka hankkii lapsen äitinsä vihjailtua lapsenlapsista. "NO HANKITAAN SITTEN LAPSIA" (jotakuinkin noin) on likan vastaus. 

 

Likan äiti Eila, on nokkansa asioihin työntävä, vähän tyhmä nainen. Hidas, muttei niin hidas kuin miehensä, jota myös likkakin muistuttaa. 

Tragikoomista tarinaa likasta voi joku rakastaa, mutta mielestäni se on vain keskinkertainen tarina joka toimii parhaiten silloin, kun sitä ei itse tarvitse lukea.

Anneli Kivelä - Katajamäki yllättyy

Kirjailija: Anneli Kivelä
Kirjan nimi: Katajamäki yllättyy
Kustantaja: Karisto
Sivumääärä: 260
Painovuosi: 2011
Arvosana: 3/5

Katajamäki -sarja osa 6

Sarjan kuudennessa osassa päähenkilönä on Onervan avioton tytär, Kaisla, joka palaa kotikonnuilleen takaisin Suomeen ja Katajamäelle. Kaisla ihastuu Myllytupaan ja tarttuu toimeen sen toiminnan kehittämiseksi. Miehiäkin ilmaantuu Kaislan elämään kolmin kappalein. Yksi ystäväksi ja kaksi piirittämään paremman toivossa.

Kaisla puurtaa ahkerasti Myllytuvan parissa ja näyttää kokoajan kalpeammalta. Myös matkat Tampereelle herättävät Katajamäellä juoruja.

- Ymmärsinko  minä nyt oikein... Tarkoitatko, että... että sinä jäisit sittenkin Katajamäelle? Tulisit Myllytupaan töihin? Hylkäisit suurenmoisen urasi Euroopassa ja jämähtäisit tänne korpeen? Onerva änkytti silmät pyöreinä.

Ei ehkä niin hyvä kuin edellinen osa, mutta yhtälailla koukuttava loppua kohden mennessä. Erityisen iso plussa Katajamäen kartasta joka laajentui ja näyttää nyt muutaman talon, joita edellistä osaa lukiessa oli vaikea hahmottaa oikealle paikalle.

John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe

Kirjailija: John Green
Kirjan nimi: Tähtiin kirjoitettu virhe (The Fault in Our Stars)
Suomentanut: Helene Bützow
Kustantaja: WSOY
Sivumääärä: 343
Painovuosi: 2013 (alkuperäinen teos: 2012)
Arvosana: 5/5

Minä tekstasin vastauksen

Okei.

Augustus vastasi:

Voi luoja, lopeta tuo flirttailu!

Hazel on 16 vuotias, syöpää  sairastava nuori nainen, joka tapaa vertaistukiryhmässä komean nuorukaisen, Augustus Watersin. Parantumattomasti sairas Hazel ja syövästä jo jonkin aikaa kuivilla ollut Augustus rakastuvat.

Tähtiin kirjoitettu virhe on kaiken hypen keskellä itse täydellisyys. En ole koskaan itkenyt lukiessani kirjaa, mutta nyt sellainen kohta kirjassa sai minut itkemään, mikä elokuvassa ei tuntunut miltään.

Tuomas Vimma - Raksa [ÄÄNIKIRJA]

Kirjailija: Tuomas Vimma

Lukija: Jukka Peltola
Kustantaja: Gummerus
Äänikirjan julkaisuvuosi: 2011
Kirjan pituus: 9h 11min

Tiedostomuoto: Äänikirja (MP3, vesileimattu) 

Arvosana: 4/5

Raksa on kirja, jota en olisi varmaan koskaan lukenut kirjana. Se ei olisi koskaan sattunut käteeni kirjastossa, eikä kansikaan ole kovin kummoinen, että olisin kiinnostunut kirjasta sen perusteella. Mutta kun Elisalla oli tarjous, jossa sai valita kahdesta e-kirjasta ja yhdestä äänikirjasta mieluisimman ilmaiseksi, päädyin äänikirjaan, sillä se on loistavaa taustahöpinää jokapäiväisten askareiden taustalle. 

 Ongelmaksihan tässä vain muodostui se, etten malttanut  muuta kuin kuunnella.

 

Päähenkilö Sami on reilu kolmekymppinen, opintonsa kesken jättänyt rakennusinsinööri, jonka työpaikka lähtee alta pomon vilpillisyyden ilmetessä viranomaisille. Uutta työtä ei kovin helposti löydy ja Sami on vittuuntunut rakennusalan harmaaseen talouteen. Täytyyhän jossain edes yksi firma olla, jolla olisi puhtaat jauhot pussissa. 

   Ja sellainen ihme kyllä löytyy. Hyperborea Constructions vaikuttaa erinomaiselta yritykseltä ja omistajan tytättären Danika Stenhammarin haastateltua Samia, vaikuttaa kaikki jo erittäin hyvältä. 

Rakennusalalla on kuitenkin aina ongelmansa. Esimerkiksi yksityiselämää ja työtä ei pitäisi koskaan sekoittaa toisiinsa.

Lähes täydellisyyttä hipova tarina, jonka ainoana miinuspuolena oli se, ettei kirjan päähenkilö koskaan päätynyt yhteen pomonsa kanssa. Mutta ehkä jatko osa..?

Mary Hoffman - Miekkojen kaupunki

Kirjailija: Mary Hoffman
Kirjan nimi: Stravaganza: Miekkojen kaupunki (Stravaganza: City of Swords)
Suomentanut: Kaisa Katteus
Kustantaja: Tammi
Sivumääärä: 266
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos: 2012)
Arvosana: 3/5

Miekkojen kaupunki on sarjan kuudes osa, eikä sille ole enää tiedossa jatkoa.

Laura on yksi seuraavista Barnsburyn koulun stravaganteista. Hän kokee itsensä yksinäiseksi ja viiltelee itseään syystä, jota ei itsekään oikein ymmärrä.  

  Eräänä päivänä Laura kiinnittää huomiota vanhaan hopeatikariin, joka on myynnissä samassa liikkeessa, josta osa muistakin stravaganteista ovat löytäneet talismaaninsa.  

  Muut Stravagantit ovat jo arvanneet Lauran olevan seuraava

Lauran sydän jyskytti. Tämä oli varmaan jonkinlainen väliintulo. Toiset olivat saaneet vihiä viiltelystä ja aikoivat kertoa hänen vanhemmilleen.

Laura matkustaa talismaaninsa avulla  1500 luvulle Taliaan, Miekkojen kaupunkiin Fortezzaan. Vanha hallitsija on kuolemaisillaan ja Laura ei oikein tiedä tehtäväänsä kaupungissa, mutta sekin selviää viimeistään silloin kun Laura kohtaa ja tutustuu komeaan nuorukaiseen, Ludoon.

Miekkojen kaupunki on aika keskinkertainen lopetus koko sarjalle. Kovin tylsähkö, eikä päähenkilö joudu taisteluihin kuten aikaisemmat Stravagantit. Toki arvioni laatu voi johtua siitä, että olen itse voinut kasvaa koko kyseisestä kirjasarjasta ulos. Jota en kuitenkaan usko, sillä nautin edelleen muutamasta aikaisemmasta osasta.

Danielle Trussoni - Enkelikaupunki

Kirjailija: Danielle Trussoni
Kirjan nimi: Enkelikaupunki (Angelopolis)
Suomentanut: Turun yliopiston suomentajaseminaari:

FT Hilkka Pekkanen
Mea Aaltonen
Aino Koivisto
Anna Laine
Marjo Mustonen
Juho Nurminen
Anne Savioja
Marjatta Sihvonen
Jenni Syrjälä

Kustantaja: Tammi
Sivumääärä: 266
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos: 2013)
Arvosana: 3/5

Enkelikaupunki on jatkoa Enkeliopille. Kirjalle, joka oli ihan ensimmäinen postaukseni tässä blogissa. (ensimmäisen postauksen laatukin on sille kuuluvaa.. haha)

Vuodet ovat kuluneet Enkeliopin tapahtumista. Verlaine on omistanut elämänsä nefileiden pysäyttämiseksi, mutta asiat muuttavat tärkeysjärjestystään kun hän törmää Evangelineen, tuohon ihmisten ja korkeimpien enkeleiden jälkeläiseen... Sekä entiseen rakastettuunsa.

Hän puristi Evangelinen käsivartta. "Ja olet jääkylmä, mutta ihosi punertaa. Näytät yhtä paljon ihmiseltä kuin minä."

Kun nefilit sieppäävat Evangelinen, päättää Verlaine pelastaa tämän. Pelastuspatka jotkaa Pariisista Venäjälle, keskelle Siperiaa.

Voi kuinka minä tästä kirjasta pidinkään, mutta alku oli hirveän hidaslukuista  ja raskasta ainakin omalla kohdallani. Luin puolet kirjasta parissa viikossa. Normaalisti kahdessa viikossa luen enemmän kuin kaksi tai kolme kirjaa. Puolessa välissä minun oli ihan pakko lukea välillä jotain muuta, mutta palattuani Enkelikaupungin pariin, lukeminen alkoi sujua paremmin.

Carla Neggers - Oikeuden hinta

Kirjailija: Carla Neggers
Kirjan nimi: Oikeuden hinta (Declan's Cross)
Suomentanut: Eeva Koskimies
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 330
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos: 2013)
Arvosana: 2/5

Oikeuden hinta on Sharpe ja Donovan sarjan kolmas osa. Tällä kertaa meribiologi Julianne Maroyne matkustaa Declan's Crossiin, pieneen kylään Irlantiin.  Siellä hän joutuu Emma Sharpen ja Colin Donovanin vartioitavaksi, sillä nainen, jonka avuksi Julianne Irlantiin matkusti, löytyy kuolleena. 

Hän näki mustan nilkkurin,

tummanharmaan housunlahkeen...

Mutta ei mitään liikettä.

Mielestäni tämä jatko osa ei ollut parhaimmistoon kuuluvaa tekstiä. Juoni oli aika tylsä, eikä jännitystä ja toimintaa ollut läheskään niin paljon kuin Neggersin kirjoissa yleensä. Tällä kertaa kyseessä oli aika lailla tavallinen rikoksen ratkominen. 

Kuitenkin ihan luettavaa ja sujuvaa tekstiä. Arvosanan laskeminen kakkoseen johtuu puhtaasti siitä, että olen tottunut Carla Neggersin kirjoja lukiessani kunnon arvoituksiin ja toimintaan.