tiistai 31. joulukuuta 2013

vuosi 2013

Taas on yksi vuosi takana ja aika tehdä pieni katsaus kuluneeseen vuoteen tämän blogin kohdalta. 

  • Olen lukenut vuoden 2013 aikana 80 kirjaa, joka tekee  n. 0,22 kirjaa päivässä ja 1,54 kirjaa viikossa.
  • Luettuja sivuja minulle on vuoden aikana kertynyt hieman yli  26 000 sivua.
  • Tällä kertaa luetuimman kirjailijan paikalla seisoo kaksi, Enni Mustonen ja Nora Roberts
    12
    kirjalla.
  • Kunnostauduin tänä vuonna myös oikein hienosti kotimaisen kirjallisuuden lukemisen kohdalla.  Mustosen lisäksi olen lukenut Tuija Lehtistä, Maria Orkomaa, Marja-Leena Tiaista ja Sari Luhtasta. Orkoma, Tiainen ja Luhtanen ovat tosin tähän asti vain yhdellä kirjalla mukana.  
  • Olen myös lukenut paljon sellaisia kirjoja, mitä olen kauan miettinyt, mutten ole saanut aikaiseksi.

  • Aktiivisin kuukausi oli marraskuu 12 kirjalla, mutta joulukuu on hyvin toisena 10 kirjalla.


Lähde: We Heart It
Lähde: We Hear It

maanantai 30. joulukuuta 2013

Nora Roberts - Yhdellä ehdolla

Kirjailija: Nora Roberts
Kirjan nimi: Yhdellä ehdolla (A Will and Way )
Suomentanut: Eeva Koskimies
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 315
Painovuosi: 2013
Arvosana: 3/5

-Herra McVie kirjoitti tämän osan testamentistaan omin sanoin, kuivakka lakimies jatkoi. Hän oli hetken hiljaa, joko antaakseen pontta seuraaville sanoilleen tai kerätäkseen rohkeutta.  - Pandora McVielle ja Michael Donahuelle, jotka ovat tuottaneet elämänasenteellaan minulle enemmän iloa kuin kukaan muu tässä perheessä, jätän koko omaisuuteni. Jakakaa se ja nauttikaa siitä.

Pandora ja Michael ovat serkuksia. Nimellisesti, eivät biologisesti. He eivät kuitenkaan tule toimeen keskenään ollenkaan. Kun heidän rakas sukulainen kuolee ja jättää koko omaisuutensa heille, sillä ehdolla, että nämä asuisivat kartanossa puoli vuotta yhdessä, tulee ratkaisu olemaan vaikea. Pandora ei halua kartanon tai omaisuuden menevän kauhealle suvulle,vaikkei itse välittäisi koko perinnöstä,  sillä tietää ettei Jolly-eno halunnut antaa kartanoa kellekkään muulle kuin heille kahdelle. Michaelille asia taas on päivän selvä. Hän asuisi kartanossa, vaikka sitten täytyisi kestää ärsyttävää, mutta jollain tavalla kiehtovaa Pandoraa.
  Vielä kun soppaan lisätään joku hullu sukulainen, joka haluaa pilata perinnön saannin, on tarinan juoni kasassa.

Luin tämän kirjan muutamassa tunnissa. Kerrankin kyseessä oli kirja, josta ei voinut arvata kaikkea tulevaa. Toki peruskuvio oli selvä: Pandora ja Michael rakastuvat ja asuvat kartanossa jne. Mutta kuka oikein onkaan kaiken harmin takana? Onko se rikas setä, tyhmä ja kaiken kalliin perään oleva serkku vai joku muu?


PS. Laitoin kirjan tietoihin julkaisuvuoden 2013, vaikka kirjan tiedoissa luki 2014, sillä mielestäni vielä on vuosi 2013 ja kirja on tullut harlequin kirjojen tilaajille (siskolleni) joulukuussa.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Tuija Lehtinen - Kolme miestä netissä

Kirjailija: Tuija Lehtinen
Kirjan nimi: Kolme miestä netissä
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 317
Painovuosi: 2010
Arvosana: 3/5

Reetta ei ollut koskaan halunnut, että häntä kutsuttiin äidiksi. Hän ei ollut vastannut, kun olimme pieninä huudelleet häntä ä:llä alkavilla sanoilla. Äiskä, äityli, äitee ja ämmä eivät olleet herättäneet hänessä minkäänlaisia reaktioita mutsista ja mudeista puhumattakaan. Isät taas olivat olleet meille yhteisiä isiä ja isukkeja, he olivat vastanneet vaikka huutaja ei olisi ollutkaan oma jälkeläinen. Oli ollut luontevaa käyttää yleisnimitystä kaikista. Hyvä, että oman isän nimen edes oli muistanut silloin pienenä. 

Saimi Runolinnan elämä uudistuu, kun asunto menee remonttiin ja hän joutuu muuttamaan pois.  Väliaikainen asumus löytyy siirtolapuutarhasta Reetta -äidin työtoverin, Rositan, mökistä. Naapureina hyörivät outoja nauksautteluja päästävä Talikka, mutahteleva ja äkäinen Rokka, utelias Minni lapsineen ja monia muita outoja henkilöitä. Siskopuoliensa, naapuriensa, äidinsä, Rositan ja Lennin keskeyttävien visiittien tai puhelujen keskellä Saimi yrittää saada monta vuotta kesken olleen gradunsa valmiiksi. Gradu keskittyy Tuija Tiaisen Tara-nuortenkirjoihin, joista Saimi nuorena piti ja rakasti. Nyttemmin Saimi huomaa inhottavia piirteitä Taran äidissä, jotka muistuttavat Reettaa.

En niin kauheasti välittäny Kolme miestä netissä -kirjasta. Se oli oikein mukavaa luettavaa, mutta välillä erittäin hidasta sellaista, varsinkin kun kirjaa luki oltaisin ennen nukkumaan menoa. Olisi ehkä kannattanut lukea kirja reippaasti päivällä, mutta aina ei voi keretä, kun on paljon muutakin tekemistä (niin kuin mitä?). Ja oikeastaan luin tämän kyseisen kirjan jo ennen Enni Mustosen Paimentyttöä, vaikka postaus tuleekin näin jälkeenpäin.



Enni Mustonen - Paimentyttö

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Paimentyttö
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 363
Painovuosi: 2013
Arvosana: 4/5


Syrjästäkatsojan tarinoita 1

Tohtorin mielestä oli ihme, etten ollut taittanut niskaani ja kuollut saman tien. Olin lyönyt pääni johonkin jäämurikkaan niin, että taju oli mennyt ja takaraivosta valui veri. Vasen jalka oli poikki ainakin kahdesta kohdasta ja käsivarsio yhdestä. Kylkiluistani, selkärangastani ja sisuskaluistani ei tohtori ollut osannut sanoa mitään varmaa, mutta arveli, että jos jäisin henkiin, olisin raajarikko koko loppuelämäni.

Ida on pieni tyttö, joka jää orvoksi äitinsä kuoltua ja pääsee töihin navettapiiaksi kartanoon. Kartanon karjakkoneiti ottaa tytön hoiviinsa ja opettaa tämän mm. lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia. Elämä ei kuitenkaan mamsellin alaisuudessa ole helppoa, eikä muut navettapiiat Idalle enää juttele. 
  Kohtalokas onnettomuus kuitenkin kääntää Idan tulevaisuuden pääelleen ja tämä pääsee toipumaan ja pian myös töihin Zacharias Topeliusksen Villa Björkuddeniin (Koivuniemen tilalle) Irene mamsellin alaisuuteen. Siellä pikku Ida kokee ja oppii kaikenlaista elämästä ja saa hyvän ystävän Topeliuksen tyttärentyttärestä.

Tämä kirja ei ollut mikään harkittu lukukokemus ainakaan ihan vielä, sillä tarkoitukseni oli lainata se myöhemmin ensi vuoden puolella kirjastosta, mutta äiti sattui saamaan sen joululahjaksi veljeltäni (osaan äidin kirjamaun erittäin hyvin), joten ajattelin lukea kirjan nopeaa, ennen Vaasaan lähtöä. 

"Paimentyttö" kirjan nimenä oli jokseenkin hämäävä, sillä Ida ei ollut muuta kuin kirjan alussa paimentyttönä. Siitä eteenpäin hän "vaihtoi ammattia" pariin kertaan. Lukukokemukseen asia ei kuitenkaan sen suuremmin vaikuttanut. Nautin lukuhetkestä erittäin paljon ja aion lukea myös sarjan seuraavat osat, kunhan ne ilmestyvät.

Ps. uuden vuoden kunniaksi aion tehdä blogiin uudistuksia. Kaksi uudistusta löytyy jo kirjan infosta, mihin olen lisännyt painovuoden ja arvosanan.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Nora Roberts - Alex Vakuuttuu

Kirjailija: Nora Roberts
Kirjan nimi: Alex vakuuttuu (Convincing Alex)
Suomentanut: Marjut Särkkälä
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 315

Hymykuoppa ilmestyi Bessin poskeen. - Mitä tahansa ihmisen sisällä onkin, hyvää tai pahaa, sen täytyy päästä ulos, tai kansi räjähtää. Bess elehti vilkkaasti, ja hänen sormensa melkein sipaisivat Alexin niskaa. Alex huomasi, että nainen puhui käsillään, silmillään ja koko vartalollaan. Bess ei yksinkertaisesti tiennyt, kuinka istua rauhallisesti paikoillaan.

Alex on poliisi joka pidättää Bessin itsensä myymisestä. Bess tosin ei ole  missään vaiheessa myynyt itseään, sillä hän on tehnyt taustatutkimusta saippuasarjansa käsikirjoitusta varten. Alex huomaa välittävänsä Bessistä ja Bess Alexista, vaikkei olekaan varma kuinka kauan tämä suhde kestää.

Ei mitenkään erikoinen tarina. Myös kirjan nimi (varsinkin suomennos) on ollut mielestäni yksi ärsyttävimmistä kirjan nimistä ikinä. Alex vakuuttuu... Nimen perusteella en ainakaan koskaan valitsisi kirjaa luettavaksi.

Luin kyseisen kirjan toisen tai kolmannen kerran. Kirja ei ole hyvä tai mielenkiintoinen, mutta näin kirjojenpuutteessa sen lukee kyllä uudestaan. Ehkä taas joskus luen sen vuoden tai kahden päästä, sillä uskoakseni en enää silloin muista mitä kirjassa tapahtuu.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Nicola Cornick - Haluttu

Kirjailija: Nicola Cornick
Kirjan nimi: Haluttu (Desired)
Suomentanut: Virpi Kuusela
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 329

Hän tarvitsisi nimellisavioliiton riittävän vaikutusvaltaisen miehen kanssa. Hän tarvitsisi vahvan miehen, joka voisi toimittaa Corwenin matkoihinsa ja  suojella nimellään sekä Tessiä että hänen lapsipuoliaan. Kun hän olisi jälleen kunnialllisesti naimisissa, hänen olisi ryhdyttävä luomaan itselleen nimeä siveellisenä rouvana. Ei enää kiipeilemistää ilotalon ikkunoista. Ei enää uhkapeliä. Ei enää Jupiter-kerhoa. 
   Ei enää satiirisia pilapiirroksia. 

Haluttu on  skandaalikäryä -sarjan viides osa. Tyyliltään ja idealtaan samanlainen kuin muutkin sarjan kirjat, tai mikä tahansa harlequinin julkaisema. Nainen saa miehensä tai toisinpäin. 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Enni Mustonen - Kultarikko

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Kultarikko
Kustantaja: Otava
Sivumääärä:415 (isotekstinen)

En tiedä, kuinka kauan seisoin siinä lasioven ääressä katsomassa taivaalla leikkiviä valoja. Hetken näytti siltä, kuin ne voimistuisivat. Valkoisen, vihreän ja sinisen seassa saattoi erottaa myös häivähdyksen punaista. Vasta kun revontulet hiipuivat kokonaan ja taivaalla näkyi enää tähtiä, tajusin, että varpaitani paleli.

Kultarikko on pohjantuulen tarinoita -sarjan kolmas ja  viimeinen osa, jonka sain vihdoin ja vihdoin kirjastosta käsiini. Luin sen tosin isotekstisenä, sillä se oli ainoa versio saatavilla tällä hetkellä.

Tämän kirjan päähenkilö on Eliisan tytär, Heidi, joka matkustaa suomeen ämmiänsä Annikkia hoitamaan tämän toipuessa auto-onnettomuudesta. 

Mielestäni tämä päätti sarjan mieluisasti. Jokaisen naisen elämä kulki ratojaan ja tämä viimeinen osa kertoi myös paljon Eliisasta ja Annikista sellaista, mitä tapahtui kirjojen jälkeen. mm. Eliisa on eronnut miehestään ja ei enää työskentele sairaalassa.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Nicola Cornick - Kielletty

Kirjailija: Nicola Cornick
Kirjan nimi: Kielletty (Forbidden)
Suomentanut: Virpi Kuusela
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 346

Margery oli ehdottanut, että he menisivät päivälliselle Vanne ja rypäleet -kapakkaan. Se oli maantierosvojen ja muiden rikollisten kantapaikka, kuten Henry oli huomauttanut. Margery oli valinnut sen hyvän ruoan vuoksi, ja koska hänet tunnettiin siellä.

Margery Mallon on tavallinen palvelustyttö joka on palvellut monen skandaalikäryistä seurapiirinaista. Nyt kuitenkin Margerystä itsestään paljastuu oikea skandaali, sillä hän on oikeasti kauan kadoksissa ollut Englannin rikkain perijätär, Lady Marguerite Templemore.

Lordi Wardeaux, eli tuttavallisemmin Henry, oli ennen Lady Margueriten löytymistä Templemoren perijä.  Nyt Henryn taytyy astua sivuun ja opettaa Margueritelle kaiken mitä tämän kuuluu tietää. Henrylle se on kuitenkin vaikeaa, sillä Lady Marguerite on hänelle kuin kielletty hedelmä.

Kielletty on skandaalikäryä -sarjan  kuudes osa. Olen lukenut kys. sarjaa vähän oudossa järjestyksessä muutenkin, sillä ensimmäiseksi olen lukenut neljännen osan, nyt tämän kuudennen ja tällä hetkellä on viides osa menossa. Kolme ensimmäistä on jäänyt minulta kokonaan lukematta ja en todennäköisesti tule koskaan lukemaan niitä mikäli en saa niitä jostain käsiini. 

torstai 12. joulukuuta 2013

Brenda Joyce - Yön Kiihkeä Hehku

Kirjailija: Brenda Joyce
Kirjan nimi: Yön kiihkeä hehku (The Perfect Bride)
Suomentanut: Virpi Kuusela
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 377

Kaksisataakaksikymmentäkahdeksan kosijaa, hän ajatteli. Luoja paratkoon, miten hän selviäisi siitä, saati sitten pystyisi ajattelemaan.

de Warrennen perheen tarina jatkuu. Tällä kertaa pääosassa tarinassa on Rex de Warrenne, erakko joka ei välitä kaupungista, seurapiireistä tai siitä mitä juorut hänestä kertovat. Ja juoruja liikkuu paljon...

Kun kyseessä on Harlequin Silk kirja, ei voi odottaa mitään erityisen mutkikasta tai vaikeaselkoista tarinaa. Jokseenkin hyvin ärsyttäviä henkilöhahmoja tai juonenkäänteitä voi tulla vastaan. Itseäni ärsytti erityisen paljon Blanchen kohtausten tiheä tahti ja tarinan keskittyminen melkeinpä kokonaan niihin. Muuten  ihan mieluinen tarina luettavaksi illassa, kun ei saanut nukutuksikaan



Sara Shepard - Valehtelevat Viettelijät: Tappava

Kirjailija: Sara Shepard
Kirjan nimi: Valehtelevat Viettelijät: Tappava (Killer)
Suomentanut: Sirpa Parviainen
Kustantaja: Gummerus
Sivumääärä: 327

Ehkäpä Arian ei olisi kuitenkaan pitänyt unohtaa niin nopeasti. Ehkä hänen olisi pitänyt ottaa laatikko alas hyllyltä, avata sen kansi ja tarkastella huolellisesti Alin kadonnutta lipunpalaa. Tämä oli sentään Rosewood, ja kaikella oli merkityksensä. Mitä Aria olisi saattanut löytää siitä lipunkappaleesta, olisi ehkä antanut hänelle vinkin tulevasta. Jostakin, mikä oli näkyvissä Alin ei niin kovin kaukaisessakaan tulevaisuudessa.
  Hänen murhastaan.

Tappava  jatkaa oikeastaan melkein samoja asioita mitä edelleninen osa käsitteli. Vielä pyöritellään lipunpalasia mielessä ja Ianin katoaminen saa tytöt varpailleen. Paljastuu kuitenkin paljon uutta asiaa. Spencer tapaa äitinsä, joka osoittautuu virheeksi, Aria paljastaa muille varastaneensa Alin lipunpalan, Ian paljastaa ketkä tahtovat hänelle pahaa ja Emily löytää Radleyn avajaisissa entisen potilastietokannan. Kirjan loppu oli kuitenkin odotettavin hetki kirjassa, sillä tv-sarjassa se on tapahtunut jo aikoja sitten. Kuka onkaan pulassa ja paljastaa  kasvonsa ystävyksille?

Kirjasarja kulkee mielestäni vähän turhan hitaasti. Tappava on kuitenkin jo kuudes osa Valehtelevat viettelijät -sarjaa, eikä tapahtumissa olla päästy kovin pitkälle. Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt jo seitsemäntoista (viisitoista + kaksi syventävää kirjaa), joten voin vain kuvitella, kuinka hitaasti tapahtumat etenevät.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Haruki Murakami - Norwegian Wood

Kirjailija: Haruki Murakami
Kirjan nimi: Norwegian Wood (Noruwei no mori)
Kustantaja: Tammi
Suomentanut: Aleksi Milonoff
Sivumääärä: 437

Naoko oli sohvalla lukemassa kirjaa. Hän istui jalat ristissä ja piti kättä ohimollaan. Näytti melkein siltä, kuin han olisi koskettanut ja tutkiskellut jokaista sanaa, joka meni päähän. Kattoon alkoi ripotella sadepisaroita. Lampun valo sulki Naokon sisäänsä ja leijaili hänen ympärillään kuin hieno tomu. Juteltuani pitkään Reikon kanssa näin Naokon nuoruuden aivan uusin silmin.

Jollet ole vielä lukenut Haruki Murakamin Norwegian Woodia, tee se nyt. Itseltäni meni reilu vuosi, ennen kuin sain aikaiseksi varata kirjan ja lukea sen ja toivoinkin, että olisin lukenut sen jo aikaisemmin. Toisaalta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Watanabe on nuori mies, joka menettää parhaan ystävänsä ja on sen jälkeen yksin ilman ketään jolle purkaa tunteitaan. Hän opiskelee Tokiossa ja tapaa eräänä päivänä metrossa Naokon. He keskustelevat ja kävelevät. Suurimmaksi osaksi kävelevät. He huomaavat pian tapaavansa useinkin. Naoko kuitenkin jossain vaiheessa "katoaa" ja ilmoittaa myöhemmin olevansa parantolassa. Hänen mielensä ei ole kestänyt kaikkia vaikeuksia ja hän koki parhaaksi lähteä parantolaan elämään rauhassa. Watanabe tutustuu sillä välin Midoriin ja ystävystyy tämän kanssa. Tosin Midori antaa ymmärtää olevansa kiinnostunut tästä enemmänkin kuin ystävänä, vaikka hänellä on jo poikaystävä. Watanabe kuitenkin tahtoo pysyä ystävinä sillä Naoko on hänelle rakas ja hän toivoo Naokon palaavan pian.

Naoko ei kuitenkaan palaa, eikä kaikki mene niin kuin Watanabe on suunnitellut.Midori, Naoko ja tämän huonetoveri Reiko ja Watanaben uusi ystävä Nagasawa ovat hyvin keskeisiä Watanaben elämässä. Mitä tapahtuu kun Nagasawa lähtee ja Naoko ei palaa parantolasta?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...