sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Nataša Dragnić - Kanssasi aina

Dora ja Luka. Luka ja Dora.

"Minä..."
...rakastan sinua vain sinua aina sinua elämäni loppuun saakka sinä olet ilma jota hengitän olet sydämeni syke olet minussa loputtomiin meri jonka näen olet sinä kalat jotka pyydän olet saanut minut verkkooni olet minulle päivä ja yö ja asfaltti kenkien alla ja solmio kaulassa ja iho ruumiini ympärillä ja luut ihoni alla olet veneeni ja aamiaiseni ja viinini ja ystäväni ja aamukahvini ja minun kuvani ja minun kuvani ja minun naiseni sydämessäni ja minun naiseni minun naiseni minun naiseni...
"Minä lähden nyt"


Kirja kertoo rakkaustarinan läpi vuosien. Sen kuinka todellinen rakkaus kestää kaikki vastoinkäymiset.
Kaikki alkaa kun Luka näkee Doran päiväkodissa. Kuka onkaan tyttö tuon hienon valkoisen siniraitaisen laukun kanssa? Lukan oma laukku kun oli ruma ja piilossa muovipussissa. Yksi, kaksi, kolme... Luka laskee ja pyörtyy tuijottaessaan tyttöä, joka rientää samantien pojan luokse ja suutelee tätä.

"Sinä olet minun ruusunen, minun ikioma, herää, minun prinssi, sinä olet minun prinssi, minun ikioma..."

Niimpä he rakastuvat, ovat ystäviä, kunnes Dora muuttaa perheensä kanssa Pariisiin. Kuluu monta vuotta, eivätkä he näe toisiaan. Kunnes eräänä päivänä Luka ilmestyy Pariisiin taidenäyttelyynsä.

En ole pitkään aikaan lukenut mitään näin helppolukuista romanttista kirjaa. Tämäkään ei ole lällyilyä parhaimmillaan, vaikka kannesta ja kirjan nimestä voisi niin päätellä. Tekstistä ponnahtaa ylös monia vaikeitakin asioita ja elämän vastoinkäymisiäkään ei ole jätetty pois.





maanantai 15. lokakuuta 2012

Carla Neggers - Painajaisten Paholainen

Sain vihdoin ja viimein luettua jo jonkin aikaa sitten ostetut Carla Neggerssin uusimman (suomessa) kirjan. 

Painajaisten Paholainen on osa Cold Ridge -sarjaa ja päähenkilönä tällä kertaa on McKenzie Stewart. Hän on entinen yliopiston opettaja, mutta kouluttautui agentiksi.

Ei ole ensimmäinen eikä varmaankaan viimeinen kerta, kun Neggerssin kirja vie mukanaan. Jännitystä ja yllätyksiä alusta loppuun. Vaikka syyllinen paljastetaan oikeastaan jo alussa, niin kirja sisältää niin paljon muita tapahtumia ja jännitystä. Ja jottei ihan unohtusi, niin tottakai Neggerssin kirjoihin sisältyy aina jonkin verran romantiikkaa. Tällä kertaa pääparina kirjassa on McKenzie  ja Andrew Rook.

"- Sinä vuodat verta, mies sanoi virnistäen. -Minä viilsin sinua.
Mies ei valehdellut. McKenzie tunsi viiltävän kivun nyt. Mutta haava ei voinut olla syvä. Hänen vastahyökkäyksensä oli estänyt miestä iskemästä uudestaan ja tappamasta häntä. Hänellä oli vain haava."




keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Carolly Erickson - Minä, Marie Antoinette

"Salonkini ikkunan läpi rysähti tänään tiiliskivi. Tiilen ympärille oli kiedottu säädytön pamfletti, jossa oli karskeita piirroksia minusta makaamassa toisten naisten kanssa. <<Alas Itävallan narttu!<< oli kirjoitettu pamfletin kääntöpuolelle. "

Minä, Marie Antoinette on fiktiivinen, historiallinen romaani, joka alkaa vuodesta 1769, Antoinetten ollessa 13 vuotias ja loppuu vuoteen 1793 - hänen kuolemaansa. Carolly on kirjoittanut kirjan päiväkirjamuotoon, jota Antoinette on kirjoittanut lapsesta pitäen. Välissä on vuosia, jolloin kirja on ollut kadoksissa, eri palatsissa tai jossain muualla, eikä niille ajoille siis ole tehty merkintöjä. 

Luin kirjaa pari viikkoa. Voin todeta olleeni ihmeellisen hidas lukija tämän kirjan suhteen, vaikka suorastaan rakastin sitä! Iltaisin sain luettua korkeintaan 4 aukeamaa ennen unen tuloa. Jos kuitenkin olisin ollut pirteämpi iltaisin, ei minulta olisi mennyt kuin korkeintaan se viikko.

Vaikka kirja on fiktiivinen, on kirjassa mukana ihan oikeitakin henkilöitä niiden fiktinivisten lisäksi. Kuningasperheen lisäksi mm. Axel von Ferse oli todellinen henkilö. Eric, Amelie, Sophie ja Isä Kunibert taas ovat fiktiivisiä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...