Kirjan nimi: Keisarinnan Jalokivet (Betrayals)
Suomentanut: Eeva Koskimies
Kustantaja: Harlequin
Sivumääärä: 343
Jarod oli melkein neljäkymmentävuotias ja ihan yhtä komea kuin oli ollut kaksikymmentäviisivuotiaana, silloin kun Rebecca oli rakastunut häneen.
Olohuoneen himmeässä valossa Rebecca erotti hienot juonteet Jaredin silmäkulmissa ja ensimmäiset harmaat suortuvat miehen tummissa hiuksissa. Hän oli hyvässä kunnossa ja harrasti ilmeisesti yhä lenkkeilyä ja purjehtimista.
Tällä kertaa luin vähän erilaista Neggerssin tuotantoa. Olen hyvin tottunut siihen, että Carla Neggerssin kirjoissa seikkailevat FBI agentit tai muut vastaavat, mutta tällä kertaa päähenkilöinä olivat ihan erilaiset ihmiset. (Rebecca ja Jarod ovat ehkä ne keskeisimmät henkilöt, mutta niin Jarodin täti ja Rebeccan isoisä myöskin.) Kirjan henkilöihin ei sekoittunut mukaan poliiseja tai agentteja, vaikka rikos oli tapahtunut. Se oli kuitenkin tapahtunut monta kymmentä vuotta sitten.
Romantiikkaa kirjasta ei puutu, vaikka sitäkin on normaalia vähemmän. Enemmän tarinassa keskitytään Jupiterin jalokiviin, menneisyyden haamuihin ja siihen kuka tappo kenetkin ja miksi.
Hyvin mielenkiintoista luettavaa ja siksi luinkin sen tänään kokonaan. En olisi voinut kuvitellakkaan jättäväni kirjan kesken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti