Kirjan nimi: Maitotyttö
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 192
Painovuosi: 1984
Arvosana: 4/5
Nieleskelin kyyneleitä. Ensimmäinen ajatukseni oli sännätä tieheni koko traktorista, koko talosta ja koko kylästä. Peruutuspeilistä näin kuitenkin Joukon arvioivan katseen. Senkin kaupunkilaistyttö, se tuntui sanovan. Sisuunnuin ja tartuin uudestaan traktorin rattiin. Joukokin ryhdistäytyi ja niin aloitimme alusta. Käynnistys, pakki ja sitten ykkönen, kakkonen, kerroin. Traktori ja peräkärry vyöryivät hiljalleen keskellä koivukujaa ja minä ohjasin kiusallisen tietoisena siitä, että Jouko seurasi jokaista liikahdustani vain kymmenen sentin päästä.
Liisa Huhtila, tyttö kaupungista ja työtön ylioppilasmerkonomi löytää itsensä pienen miettimisen jälkeen maalta, Takamaan lomarenkaan lomittajana. Hommat sujuvat helposti, vaikka pieniä vastoinkäymisiä sattuu tapahtumaan. Koskivuoren agronomiemännällä ovat piikit vastakkain Liisan kanssa, kuten monen muunkin. Mäkelässä työt sujuvat erinomaisesti ja Liisa tekee lomituksen lomassa muutakin pikkuhommaa auttaakseen Mäkelän perhettä. Takalassa Liisa asuu ja työt siellä sujuvat myös hyvin. Ainoana ongelmana on tilan isännän outo käytös Liisaa kohtaan.
Taas kerran Enni Mustosen kirjan kanssa kävi niin, että siihen jäi koukkuun. Luin kyseisen kirjan puolessatoista tunnissa (yöllä köh). Juoneltaan tarina ei ole mitenkään uusi tai ihmeellinen, mutta silti se oli nautinnollista luettavaa. Sivuja kirjassa oli suhteellisen vähän, mutta teksti oli sitäkin pienempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti