Kirjan nimi: Enkelikaupunki (Angelopolis)
Suomentanut: Turun yliopiston suomentajaseminaari:
FT Hilkka Pekkanen
Mea Aaltonen
Aino Koivisto
Anna Laine
Marjo Mustonen
Juho Nurminen
Anne Savioja
Marjatta Sihvonen
Jenni Syrjälä
Kustantaja: Tammi
Sivumääärä: 266
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos: 2013)
Arvosana: 3/5
Enkelikaupunki on jatkoa Enkeliopille. Kirjalle, joka oli ihan ensimmäinen postaukseni tässä blogissa. (ensimmäisen postauksen laatukin on sille kuuluvaa.. haha)
Vuodet ovat kuluneet Enkeliopin tapahtumista. Verlaine on omistanut elämänsä nefileiden pysäyttämiseksi, mutta asiat muuttavat tärkeysjärjestystään kun hän törmää Evangelineen, tuohon ihmisten ja korkeimpien enkeleiden jälkeläiseen... Sekä entiseen rakastettuunsa.
Hän puristi Evangelinen käsivartta. "Ja olet jääkylmä, mutta ihosi punertaa. Näytät yhtä paljon ihmiseltä kuin minä."
Kun nefilit sieppäävat Evangelinen, päättää Verlaine pelastaa tämän. Pelastuspatka jotkaa Pariisista Venäjälle, keskelle Siperiaa.
Voi kuinka minä tästä kirjasta pidinkään, mutta alku oli hirveän
hidaslukuista ja raskasta ainakin omalla kohdallani. Luin puolet
kirjasta parissa viikossa. Normaalisti kahdessa viikossa luen enemmän
kuin kaksi tai kolme kirjaa. Puolessa välissä minun oli ihan pakko lukea
välillä jotain muuta, mutta palattuani Enkelikaupungin pariin,
lukeminen alkoi sujua paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti