keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

John Green - Kaikki viimeiset sanat

Kirjailija: John Green
Kirjan nimi: Kaikki viimeiset sanat (Looking for Alaska)
Suomentanut: Helene Bützow
Kustantaja: WSOY
Sivumääärä: 323
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos 2005)
Arvosana: 4/5

Miles Halter löytää itsensä Culver Creekin sisäoppilaitoksesta, huonekaverinaan Chip, ystävien kesken Eversti. Ei kauaakaan kun Miles tapaa myös Alaskan, Takumin ja Laran. Alaska vie pojan sydämmen, mutta mikään ei tietenkään mene niin kuin pitää, sillä Alaska seurustelee.

Puoli yhdeksältä suljin pelin ja kiermurtelin pois Alaskan alta. Hän kääntyi unessa selälleen, poskeen oli painunut samettihousujeni raitakuvio.


Kaikki viimeiset sanat ei ole yhtä koskettava ja taitavasti kirjoitettu kuin Tähtiin kirjoitettu virhe , mutta ihan ymmärrettävää, sillä Kaikki viimeiset sanat on Greenin esikoisteos.

Kyseessä ei kuitenkaan ole kömpelö tarina, vaan ihan mukaansa tempaava juoni ja mielenkiintoa herättävä tapa laskea kappaleiden alussa "satakaksikymmentäseitsemän päivää ennen" ja "seitsemän päivää jälkeen."

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kira Poutanen - Kotimatka

*luettu helmikuussa

Kirjailija: Kira Poutanen
Kirjan nimi: Amorin Kiehkurat
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 233
Painovuosi: 2009
Arvosana: 2/5

Laura on asunut Pariisissa kymmenen vuotta, eikä ole kovin useasti sinä aikana käynyt kotonaan Suomessa. Nyt kuitenkin on edessä matka, sillä pikkusisko lähettää kutsun häihinsä ja Lauran äitikin soittaa ja pyytää tätä tulemaan paikalle

Tämä kirja oli suoraan sanottuna tylsä, vaikka ihan luettava. Inhottavia puistatuksia minulle aiheutti jo alun töksähtelevät lauseet, mutta tarinan edetessä huomasin juonen olevan mitäänsanomaton. Tietysti tässäkin tarinassa on varmasti oma viehätyksensä joillekkin, mutta minä olisin kaivannut koti Suomeen palaavan naisen tarinalta jotain muutakin kuin ankean talven kuvaamista ja perheongelmia. Varsinkin kun  niitäkään ei oltu kuvattu tarpeeksi syvälle. 

Aamu, aamupäivä, hämärä. Kun herään, haisen tupakalta. Naamaan on painunut lakanan ryppy. Danielia ei näy missään.

Lauran vanhemmat jäivät oikeastaan aika etäisiksi hahmoisiki, kuten myös Laura itse, vaikka olikin kirjan päähenkilö. Myös Lauran vanhemmat, tietysti, ovat etäisiä Lauralle, mutta silti lukijoille voisi valoittaa enemmän mistä on kyse.
Kirjailija on ehkä hakenut ja myös onnistunut luomaan masentuneen tarinan masentavasta, harmaasta joulusta Helsingissä, jonne vastahakoisesti Laura joutuu matkustamaan siskonsa häihin. Siinä suhteessa kirja on erittäin hyvin kirjoitettu, mutta se tyyli ja juoni ei vaan kolahtanut minuun.

Anna Jansson - Amorin kiehkurat

*luettu helmikuussa

Kirjailija: Anna Jansson
Kirjan nimi: Amorin Kiehkurat (Ödesgudinnan pä Salong d'Amour)
Suomentanut:Virpi Vähälummukka
Kustantaja: Gummerus
Sivumääärä: 317
Painovuosi: 2014 (alkuperäinen teos 2014)
Arvosana: 2,5/5

 Kampaamo Salong d'Amour sijaitsee Visbyn keskustassa Gotlannissa. Sen omistaja Angelika ja työntekijä Ricky luokittelevat asiakkaita eri luokkiin rakkaustarpeen mukaan. Kun kaksi toisilleen sopivaa asiakasta löytyy, heidät saatetaan yhteen.

Joskus Angelika jopa hankkii uusia asiakkaita vain siksi, että löytäisi puolison asiakkaalleen.




"Tajuatko?" Kysyn Rickyltä kun hän tulee töihin seuraavana aamuna. "Neljä pääryhmää ovat V niin kuin Vakioleikkuu, N niin kuin narsisti, L  niin kuin lannistunut ja O niinkuin onnettomuus. Kategorian voi merkitä ajanvarauskirjaan pelkällä alkukirjaimella. Sitten lisätään vielä sydän jos jotakin on autettava rakkauden löytämisessä"

Amorin kiehkurat on mielestäni kehno rakkaustarina ja kehnoa rikoksen ratkontaa. Eikä se loista kovinkaan paljon myöskään parien saattamisessa yhteen. Kirjassa on yksinkertaisesti liikaa asiaa ja kaikki on sekaisin. Varsinainen juonikin tuntuu alkavan liian myöhään.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...