tiistai 25. helmikuuta 2014

Myynnissä kirjoja

Käykäähän katsomassa huuto.net tunnukseni. Siellä myynnissä muutamia kirjoja pokkari, muodossa!

http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/1502863

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Enni Mustonen - Yhdeksäs Aalto

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Yhdeksäs Aalto
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 224
Painovuosi: 1996
Arvosana: 2/5

Valokuvasta minua katsoi tuuheakulmainen, tummatukkainen mies, jonka leuka oli jykevä, nenä suora ja silmät... - Sirkka oli oikeassa, ne olivat samanlaiset silmät kuin Siljan ja minun. Ensimmäistä hämmennystä seurasi toinen. Ei se pelkästään silmistä johtunut. Mies oli merkillisen tutun näköinen. Kuin unessa tajusin nähneeni nuo kasvot kymmeniä kertoja elämässäni. Aina jossakin taustalla, aidan takana tai väentungoksessa.

Marja saa kuulla isästään ja tämän kuolemasta, perii sievoisen summan rahaa ja talon Häärviikin saaresta. Hän muuttaa sinne asumaan, pois tyttärensä ja tämän poikaystävän jaloista, sillä Marjan asunto Helsingissä käy liian pieneksi kolmelle aikuiselle ihmiselle. 

Tarina itsessään on aika tasapaksu ja rauhallinen. Sse on hieman tylsää, mutta toisaalta se sopii kirjan aiheeseen. Meren rannalla, rauhallisissa maisemissa ja luonnon helmassa. Oikeastaan on mukava välillä lukea tälläisiäkin kirjoja. Aina ei tarvitse tapahtua kauheasti, sillä oikea elämäkään ei aina ole draamaa ja juoksemista. Tarinassa kyllä tapahtuu, mutta Mustonen on kätkenyt tapahtumat rauhallisesti tekstin sisälle.

Enni Mustonen - Mäntyniemen Miniä

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Mäntyniemen Miniä
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 220
Painovuosi: 1988
Arvosana: 3/5

Vihreän kullan maa osa 3

Kun Jouko vihdoin nukahti, minä hiivin kylpyhuoneeseen, lukitsin oven ja purskahdin äänettömään itkuun. Huomenna oli vapun aatto. Peilihyllyllä kalliiden voidepurkkien ja hajuvesipullojen keskellä lojui lakastunut sinivuokko. Ensimmäinen vuoteni Mäntyniemen miniänä oli ohi.

Tuulikki menee naimisiin Jouko Evolan, Helenan ja Johanneksen pojan kanssa. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole sellainen kuin hän olisi kuvitellut, eikä Joukokaan ole kovinkaan kiinnostunut vaimonsa tekemisistä. Tuulikin tullessa raskaaksi Jouko muuttuu vielä välinpitämättömämmäksi vaimoaan kohtaan ja Tuulikki löytääkin pian itselleen rakastajan.

Sarjan viimeinen osa ei ollut niin hyvä kuin olisin odottanut. Teksti kulki edelleen hyvin eteenpäin, mutta se jokin puuttui. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, kun kirjassa ei enää Evoloiden nuorenparin onni ollutkaan niin totta. Sarja, joka kuitenkin on noudattanut puhtaasti samaa linjaa aikaisempien kirjojen kohdalla, onnistui erinomaisesti viimeisessä osassa, kun kaikki ei mennytkään niin kuin olisi ollut odotettavissa. Kuitenkin tarina pysyy koko ajan kiinnitettynä Evoloihin ja lopussa seisoo pieni yllätyskin sukuun liittyen.

 

perjantai 21. helmikuuta 2014

Enni Mustonen - Johannes ja Helena

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Johannes ja Helena
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 213
Painovuosi: 1988
Arvosana: 4/5

Vihreän kullan maa osa 2 

   - Oletko sinä se Johannes? Kysyin hämmentyneenä.
   - Mikä Johannes?
   - Se jolle lähetimme purjevenekortin.
   Näin sen yhä selvästi edessäni. Olin itse auttanut Lilli-tätiä sen valitsemisessa.
   - Olen, hän sanoi ja pelästyin äänen pehmeää sointia. Vaara! Tajusin, että tapahtumassa oli jotakin, jota olin visusti varonut Franzin lähdön jälkeen. - Silloin sinun täytyy olla se Helena.

Johannes Evola päättää lyseosta valmistumisen jälkeen lähteä kesäksi vapaaehtoiseksi rajalle työskentelemään, mutta joutuukin siinä samassa sotaan. 

Helena taas elää Viipurissa isoäitinsä ja tämän palvelijan kanssa. Sodan alettua he lähtevät evakkoon Helsingin läheisyyteen isoäidin sukulaisten luokse, jotka eivät osottaudu kovin ilahtuneeksi heidän sinne saapuessaan. Helena päättää ryhtyä lääkintälotaksi ja tapaa Johanneksen keskellä Kannaksen sotaa. Yhdessä he piiloutuvat Helenan entisen kodin kellariin. Kun he vihdoin pääsevät pois tulituksen keskeltä ja vihollisten tieltä, kummankin täytyy jatkaa matkaa omaan suuntaansa. He eivät kuitenkaan unohda toisiaan ja Helena sijoitetaan sattumalta Mäntyniemeen hoitamaan haavoittuneita. Sodan loputtua kaikki ei kuitenkaan heti mene ihan niinkuin olisi olettanut.

30 -luvulle sijoittuva tarina jatkaa Evoloiden suvun tarinaa erittäin kunniakkaasti. Pettyä ei tarvitse, sillä kirja ei ole tylsä, eikä hidaslukuinen. Teksti kulkee sujuvasti eteenpäin ja juonikin on tällä kertaa värikkäämpi kuin sarjan ensimmäinen osa.



maanantai 10. helmikuuta 2014

Enni Mustonen - Mäntykosken Anna

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Mäntykosken Anna
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 212
Painovuosi: 1988
Arvosana: 4/5

Vihreän kullan maa osa 1

Säikähdin kuollakseeni, kun vaunun toisesta päästä kuului kevyt rykäisy. Vaunuhan oli näyttänyt aivan tyhjältä. Ovensuussa, melkein varjossa, istui joku nuori mies ja kumarsi kohteliaasti kun katsoin sinne päin. Naureskeli tietysti minun peilailulleni! Ryhdistäydyin heti, en vilkaissutkaan enää  mieheen vaan tuijotin itsepintaisesti ulos. Kunpa Elias jo tulisi!

Kun isä lähettää Annan tätinsä luokse Porvooseen pois ihastuksensa Hanneksen luota, Anna ei ensin ole kauhean  mieltynyt ajatukseen. Pian hän kuitenkin tajuaa, ettei tulevaisuus Hanneksen kanssa olisi onnistunut, hän päättää jatkaa elämää. Junassa matkalla Porvooseen Anna tapaa veljensä Eliaksen ystävän John Elfvingin ja rakastuu tähän pian hyvinkin vahvasti. Annan isä ei kuitenkaan ole mielissään aikomuksesta kihlautua, joten John lähtee Englantiin ja Anna jää Mäntykoskeen hoivaamaan sairastunutta äitiään.
  Pian suomen valtaa sota ja Mäntykoskellakin joudutaan kärsimään sen seurauksia. 

Toinen suomen sisällissodan ajasta kertova kirja. Me likes. Mustonen on onnistunut luomaan hahmoille erinomaiset luonteet, jotka vievät tarinaa sujuvasti eteenpäin.

Enni Mustonen - Verenpisara ikkunalla

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Verenpisara ikkunalla
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 331
Painovuosi: 1998
Arvosana: 4/5

Koskivuori -sarja osa 1

Sisäkkö oli jo laskenut laukkuni vuoteen jalkopäähän ja taitteli syrjään pesukomuuttia peittävän sermin. 
  - Neiti tahtoo varmasti peseytyä, hän sanoi. - Minä voin tuoda kyökistä lämmintä vettä.
  - Kaikkein mieluummin minä upottaisin itseni veteen päälakea myöten, naurahdin toisen ystävällisyyden rohkaisemana. - Jos suoraan sanotaan, minä taidan olla hiesssä ja pölyssä kiireestä kantapäähän.
  Hymy kirkasti sisäkön tummanpuhuvat kasvot. 
  - Ei opettajaneiti tahtoisi lähteä uimaan?

Eletään kesää 1917 kun Saara kavenius pestataan opettajaksi etelähämäläisen kyläkoulun opettajaksi. Hän asettuu asumaan Koskivuoren kartanoon opettaakseen kesällä talon tytärtä jonka olisi tarkoitus lähteä syksyllä tyttökouluun. Saara rakastuu talon nuoreen herraan, jonka vaimo on pyytänyt kuolinvuoteellaan Saaraa pitämään huolen tyttärestään.
   Sisäkkönä kartanossa toimii nuori nainen nimeltä Vappu. Tämä on kotoisin läheisestä torpparista ja ystävystyy opettajaneidin kanssa. Ystävyys ei kauaa kestä ilman kolhuja, sillä Vapun rakastuessa punaisten agitaattoriin ja vuoden 1918 tullessa sodan puolia valittaessa naiset joutuvat erilleen.

Rakastan 1900 -luvun alun Suomesta kertovaa kirjallisuutta. Olen toki varmaan sen aikaisemminkin jo maininnut, mutta ei sitä varmaan tule koskaan liian monta kertaa toisteltua. Nautin kovin tämän lukemisesta ja odottelen malttamattomana, jotta saisin loputkin sarjan osat kirjastosta.

Enni Mustonen - Toinen Kevät

Kirjailija: Enni Mustonen
Kirjan nimi: Toinen Kevät
Kustantaja: Otava
Sivumääärä: 208
Painovuosi: 1989
Arvosana: 3/5

Minä olin aamulla soittanut hädissäni Maurille. Se oli aina yhtä nöyryyttävä. Miehen kiireinen välinpitämättömyys ja ärtymys siitä että yhä olin olemassa, että häiritsin häntä, että muistutin siitä, mikä oli ollut tässä talossa ja ennen tätä taloa. Mutta minun oli pakko. Oli pakko turvautua Mauriin aina kun oli kysymys tästä talosta tai rahasta tai lapsista. Mauri hallitsi minua ja elämääni vieläkin, vaikka avioerosta oli kulunut jo puolitoista vuotta.

Sinikka on reilu nelikymppinen kahden jo aikuiseksi varttuneen lapsen äiti ja eronnut miehestään Maurista. Mauriin kuitenkin Sinikka joutuu turvautumaan missä asiassa milloinkin. Jos talossa on jokin vialla, Mauri hoitaa asian, sillä talo on tämän omistuksessa. 
  Pian Sinikka kuitenkin kyllästyy tulemaan toimeen pelkällä Maurin avustuksella ja hakeutuu töihin paikalliseen sairaalaan apulaiseksi. Sinikan tytär ei ole aluksi kovin mielissään äitinsä valinnasta ja kyllällä liikku jos jonkinmoista juorua sairaalaapulaisen työpaikan syystä. Sinikka tutustuu myös sähkömieheen, Raimo Virtaan, joka ukkosmyräkän jälkeen saapuu laittamaan sähköt kuntoon.

Tarinan laatu pysyy aikalailla samalla tasolla muidenkin kirjojen kanssa. Tähän jo hieman vanhemman naisen elämään on onnistuttu saamaan sävyä oikein mukavasti. Kyseessä siis ei ole se tavanomainen Mustosen kirjojen juoni, jossa nuori nainen muuttaa maalle ja plussaa siitä.. (ei sillä etteikö niitäkin olisi mukava lukea).

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Maria Semple - Missä olet Bernadette

Kirjailija: Maria Semple
Kirjan nimi: Missä olet Bernadette (Where'd You Go, Bernadette)
Suomentanut: Kyllikki Solanterä
Kustantaja: Gummerus
Sivumääärä: 322
Painovuosi: 2013 (alkuperäisteos 2012)
Arvosana: 1/5

Herra Branch ei päässyt pitkälle kellariin ennen kuin hän kaatui karhunvatukkapuskiin. Hän ilmaantui takaisin verisenä, vaatteet riekaleina. Hänen vasen silmäluomensa oli revennyt, ja silmässä oli pahannäköisiä naarmuja. Ambulanssi kiidätti hänet simäklinikalle Virginia Massoniin. 
   K9-tiimi tutki alueen. EI jälkeäkään Bernadette Foxista.

Kirja oli suoraan sanottuna pettymys. Mikään etukannen, takakannen tai arvosteluiden suosituksista ei ainakaan omalla kohdallani pitäny paikkaansa. Eräässäkin kirjasuosituksessa kerrottiin "Bernadette katoaa ja tämän tyttö Bee lähtee selvittämään minne äiti on joutunut".. Kiitos mutta ei. Alkuosa sisältää huimasti sähköpostiviestejä yms. suurimmaksi osaksi muilta henkilöiltä kuin Bernadettelta. Sitten keskitytään myös Soo-Liniin ja Bernadetten mieheen ja Beehen. 

Bernadette katoaa vasta kirjan loppuosassa, jolloin Bee ei vieläkään oikein kauheasti etsi äitiään. Lähinnä kokoaa kirjaa äitinsä liittyvistä asioista. Bernadette myös löytyy, Bee löytää hänet, mutta oikeastaan vasta sitten, kun on "luovuttanut" etsimisessä.

Kyseessä ei olekaan mikään hauska salapoliisi/rikos/etsivä kirja, niin kuin aluksi ymmärsin kaikista arvosteluista. Vaan kyseessä on eritoten tylsä sisältö, toisin kuin takakannessa sanotaan: "Maria Semple kuvaa hykerryttävän hauskasti pähkähullua maailmaa".. Ei näin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulle oli tuskaa lukea kirja loppuun.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...