Enkeliopin jälkeen oli mukava vaihtaa kevyempään lukemiseen. 563 sivuisesta kirjasta luin 400+ sivua ensimmäisenä iltana ja loput kahdessa eri osassa eri päivinä. Jos siis kaipaat kevyttä lukemista, kannattaa valita tämä.
"Istuinhan ruohikolla parhaan ystäväni Alexin kanssa ja katselin parhaan ystäväni Alexin kasvoja ja nenää ja silmiä ja huulia, mutta ne näyttivät jotenkin erilaisilta kuin ennen. Niinpä minä suutelin häntä. Tartuin tilaisuuteen ja suutelin häntä."
He ovat pienestä pitäen ystävyksiä, parhaita sellaisia. Sitten Alex muuttaa bostoniin ja Rosie jää Dubliniin saatuaan tietää, että on raskaana. He pitävät silti yhteyttä vuosien ajan, menevät naimisiin yhden, ehkä kahdenkin kerran. Silti kuitenkin aina ajattelevat että ehkä he olisivat toisilleen tarkoitetut
Kirja koostuu Alexin ja Rosien kirjeenvaihdosta, sähköposteista ja chattailystä. Mukaan mahtuu toki Rosien ja hänen ystäviensä, äidin sekä muiden välistä viestittelyä. Ainoastaan ihan lopussa on kertomuksentapainen kohta, joka ei koostu kirjeistä. Muuten koko kirja on sitä.
7 vuotiaasta reilu 50 vuotiaaksi vanhenevat ystävysten elämässä ehtii tapahtua sitä sun tätä, mutta ystävyys heidän välillään pysyy. Alexista tulee lääkäri ja Rosiesta lopulta hotellialan ihminen, niin kuin he jo lapsina olivat päättäneet. Kirjan loppukaan ei yllätä, sillä romanttisissa kirjoissahan käy aina niin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti