Kirjan nimi: Uusia tuulia Katajamäellä
Kustantaja: Karisto
Sivumääärä: 285 (pokkari)
Painovuosi: 2011 (4.painos)
Arvosana: 4/5
Katajamäki -sarja osa 3
Eija-Leena kuvitteli mielessään vaaleatukkaisen, hentoisen pikkupojan, joka istui sammaleisella kiviaidalla ja syötti okkapäällään nököttävää oravaa ja paljaiden jalkojensa juuressa hyppiviä varpusia. Se poika oli nyt kasvanut, mutta ei ollut kovin pitkä vieläkään ja hänen hiuksensa olivat auringon aivan vaaleiksi haalistamat ja kasvoista näki, että hän vietti suuren osan ajastaan ilmeisesti ulkoilmassa, niin ruskeat ja ahavoituneet ne olivat. Miehen yllä oli vaaleat kesähousut ja sininen pikeepaita.
Katajamäen koulun entinen opettaja, Eija-Leena, palaa takaisin vanhaan työönsä opettajaksi Katajamäelle parin vuoden poissaolonsa jälkeen. Hänet otetaan hyvin vastaan ja Eija-Leena ystävystyykin ihmisten kanssa aikaista paremmin. Eritoten Nikkasen Päivi, vanha yksin asuva nainen, saa Eija-Leenasta hyvää kahvi seuraa. Mutta kun Päivin poika Arttu tulee kesäksi Suomeen, Eija-Leena kokee joitakin tunteita mistä hän joutuu hämilleen. Erityisesti menneet pari vuotta ovat saaneet aikaan sen, että hän ei tohtisi enää rakastua.
Pidin tästä osasta erityisen paljon. Eija-Leena oli ensimmäisessä osassa niin etäinen ja vaikea hahmo, että nautin, kun hänen menneisyyttään ja mieltään avattiin. Myös tarina oli hieman edellisistä poikkeava, joskin lopputulos oli aika ennalta arvattava. Kuitenkaan tulossa ei ollut mikän tavallinen perhekuvio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti